Lieksasta Kuhmoon – 7. ajopäivä

Eilinen säätiedotus lupasi nättiä ilmaa myös tälle päivälle, mutta aamulla heräsin kuitenkin sateeseen. Leirin purkaminen ja pakkaaminen sateessa on vähän ikävää hommaa, harmittaa pakata märkiä kamoja laukkuihin. Mut minkäs teet, ilmoja ei voi valita.

Pienessä tihkussa lähdin ajelemaan kohti Kuhmoa. Heti siihen aamupäivälle sattui retken tähän mennessä kiinnostavin kohtaaminen tiellä, kun vastaan tuli hollantilaismies, kävellen ja kärryn kanssa. Sopivasti pitkän suoran kohdalla, niin että katsoin jo kaukaa, että mikäs tuolta tulee. No siinähän piti tietenkin pysähtyä jutulle ja kuulumisia vaihtamaan ja ottaa pari valokuvaa. Tässä siis mies, joka on kävellyt Tanskasta Ruotsin ja Norjan rannikkoa pitkin Nordkappiin ja on nyt matkalla Suomen itärajaa myötäillen etelään. Kilometrejä takana sellaset pyöreät 5000. Siis kävellen. Hatunnoston paikka. Äijä löytyy Facebookista jos kiinnostaa seurata tän yksinäisen suden retkeä. Olin kuulemma ensimmäinen vastaantulija Suomessa, joka pysähtyi jutulle. On muuten jutellut vain pari kertaa rajavartioiden kanssa 🙂

IMG_1096
Lentävä hollantilainen.

IMG_1097

Tästä mieli kohentui ja ilmakin alkoi osoittaa poutaantumisen merkkejä – joten matka jatkui hyvissä tunnelmissa. Lounaspaikaksi löytyi lähes luksus-tasoinen levähdys-nuotiopaikka halkovajalla ja puuceellä. Ei muuta kun Kaken Gourmet-keittiö pystyyn, italianpata ja soijarouhe pannulle ja vähän vettä perään.

IMG_1101
Kainuu!

IMG_1103IMG_1102

IMG_1104
Nuotiopaikka ja ruokapöytä.
IMG_1105
Puuliiteri.
IMG_1107
Huussi.
IMG_1108
Kaken katukeittiö.
IMG_1110
Jätin terveiset vieraskirjaan.

Kuhmon lähestyessä metsässä alkoi näkyä Talvisodan aikaisia panssariesteitä. Kauempaa näytti siltä, kuin jättikokoiset hattivatit olisi seisoneet riveissä tien molemmin puolin! Kuhmon läheltä löytyi hieno muistomerkki, missä oli juoksuhautojen lisäksi vanhaa kalustoa esillä. Piti pysähtyä toviksi tutkimaan paikkoja ja pantsukkeja. Komea hirsitalokin siellä oli, mutta se oli nyt lukittu. Kyllä tälläset paikat saa aina miettimään, että on se ollu melkosta myllytystä silloin aikanaan. Ja että se raja on edelleen ihan tossa vieressä. Kiinnostuneille lisäfiilistelyä aiheesta täällä.

IMG_1100
Hattivatteja.
IMG_1111
Kuhmossa.

IMG_1112

IMG_1113
Tähän pysähtyi vihollisen eteneminen 7.12.1939.
IMG_1117
Kivi poikineen.
IMG_1118
Taisteluhautaa.

IMG_1120

IMG_1123
Pyöräkin pääsi kuviin.
IMG_1116
Ja peukalo.

IMG_1121

IMG_1124
Näillä sitä ryskyteltiin menemään.

IMG_1126IMG_1114

IMG_1115
Pantsukki.

IMG_1125

Laskin juuri että kilometrejä on nyt takana 780 ja Jäämerelle olis vielä vissiin vähän reilu 800 km. Eli aikalailla puolessa välissä menomatkaa!

IMG_1130
Lentuankosken leirinräalueella.
IMG_1129
Ajovaatteet kuivumassa.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Voimanlähteenä WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: